22.01.2020 19:06

Vezi karjalazes mifolougies

Vezi karjalazes mifolougies

Minul ylen aijal himoitti tiijustua enambi karjalazien perindoloih nah, tutkie, mida rahvas sanellah da kuultah vedehizes, sendah mina kirjutih kursuruavon tas. Rahavahien kerdomuksien, uskomuksien, luguloin, sananpolvien da toizien folklouruzanroin pohjal mina tutkin, kui karjalazet nahtah vedehisty, mittuzil nimiloil hyo nimitetah vien elajii. Tahton tiijustua mittuzes muodos se ozuttihes ristikanzale, da mida se vastavundu ennustau.

Vedehine on yksi targevimis karjalazis luonnonizandois. Rahvas pietah sida arvos, kunnivoijah da varatah. Karjalazet kylat seizotah juuri jarvien da jogiloin rannoil. Vezi syottay da juottau ristikanzua, se parandau da puhtastau handy. Puaksuh karjalazet kaytetah vetty erilazis pidolois, sendah viel on suuri muagine merkicys.

Kieleh sailyi aijy sananyhtymii, kudamis muanitah vetty. Konzu sanotah hai on tostu vetty libo kun toisilla vesilla pesty, sit tarkoitetah, gu ristikanzat ei olla samankantazii, heil ollah eri luondehet.

Vezi on paras liagari, se parandau da lujendau. Karjalazes fol'klouras voi vastata sananlaskuloi vies, ezimerkikse: «Vesi vanhin voitehista, paju puista, matas maista, tijani ilman lintusista», «Vesi on vanhin laakkeista, Jumala parantaista».

Jo muinazis aijois karjalazet uskotah, gu viel ollah omat haldiet, izandat. Eepillizis pajolois da puhies voi nahta semmozii vien elajien nimiloi, kui Ahti, Vellamo libo Turso. Ga nygoi karjalazet uskotah, gu vies elay vedehine perehenke. Konzu karjalazet otetah vetty, hyo tervehtitah vetty, laskietah vien elajii. Starinoisgi on muanitty, gu vedehizel on pereh: «Vienizannat, vienemannat, lapset, kai ollaa ved'ehizela».

Karjalazil on aijy nimie vien elajile. Nygoi vien izandia puaksuh kucutah vedehizekse. On olemas moizii sananlaskuloi: «Vetty myote i vedehine, kaivuo myote i kala», «Oikukas kun umpilammin Vetehini» (sida sanotah tiesacculois ristikanzois), da «Akka perassa - Vetehini verkossa». Sezo nimi vien kuningas loydyy ezim. puhielois, ga mifolougien prouzas se on harvinaine. Karjalazet vie kucutah vien hengie vien elajakse da jarven neicyokse. Perindollizet nimet ollah vein izandy da vein emandy. Karjalazet aijal kunnivoijah vetty. Jarvilois da jogilois oli aijy kalua, kudai oli piasyomizii. Sit vedehisty vie kucutah «vezi-syottaizeni». Liygilazet puaksumbi kucutah vedehisty «izandakse», ga varzinaiskarjalazet «haltijakse».

Vedehine voi olla kalannu. Vie rahvas nahtih, gu vedehine oli rounoku parzi. Se ozuttau rahvahile erilazis muodolois: kalannu, lindunnu libo ristikanzan nagozenny.

Rahvahien kerdomuksis voi ellendia, gu vies eletah miehet da naizet. Net ollah rounoku ihmizet. Erahat saneltih, gu on vaigei ellendia ken se on, naine libo mies. Ga yksikai rahvas puaksumbi nahtah vien emandia. Se on alastoi tummatukkaine naine, kudai istuu kivel da sugiu tukkii lapettajal suval. Rahvas saneltih, gu vedehizel voi olla kalan handy.

Sanotah, gu vedehine ozuttahes pahakse. Ezimerkikse, Vuokkoniemel sanotah, konzu se nayttaytyy, sit sina vuon kenlienne uppuou. Toici vedehine voi ennustua hyviagi.

Lopus tahton sanuo, gu tiijustin, gu puaksumbi rahvas nimitetah vien hengie vedehizekse, vien izandakse da vien emandakse. Ice olen kuulluh, gu minun buabo puhies nimitti sida vien izandakse. Vien elai oli karjalazile varattavannu da kauhiennu hengenny, sendah rahvas varatah nahta sida da varatah, gu se voi ennustua midagi pahua.

Н. А. Ишкина

Vezi karjalazes mifolougies

Опубликовано 22.01.2020 19:06 | Просмотров: 25 | Блог » RSS


Рекомендуем: